Vanhat sarvet

Englantilainen Ramsey Campbell (s. 1946) on kauhukirjallisuuden suuria nimiä. Kahdeksanvuotiaana H. P. Lovecraftin tuotantoon tutustunut Campbell kirjoitti alkuun Lovecraftin tyyliin: hän sai ensimmäisen tarinansa julkaistua lähetettyään sen 15-vuotiaana August Derlethille. Lovecraft-vaikutteet jäivät kuitenkin taakse ja toisessa kokoelmassa Demons by Daylight (valmis 1968, julkaistu 1973) esiintyy jo omaperäisempi kirjoittaja.
Suomeksi Campbellia ei ole juurikaan nähty. Ainoa suomennettu romaani on The Nameless vuodelta 1981; Nimetön painajainen ilmestyi 1986 (ja elokuvasovituksena Nimetön vuonna 1999). Tämän lisäksi Campbellilta on suomennettu muutama yksittäinen novelli.
Campbell oli keväällä 2023 järjestetyn KauhuConin kunniavieraana. Vierailun järjestyttyä Haamu-kustannuksessa keksittiin, että olisihan se hauskaa, jos samalla olisi tarjolla suomennettua Campbellia. Kirjahanke potkaistiin käyntiin pikavauhtia – käytännössä yhden viikonlopun aikana, Tiina ja Marko Hautala kertoivat Finnconissa paneelikeskustelussa, joka löytyy myös Takakansi-podcastista – ja Vanhat sarvet ehti kuin ehtikin valmistua KauhuConiin mennessä.
Kokoelman novellit on valinnut ja esipuheen on kirjoittanut Marko Hautala, itsekin arvostettu kauhukirjailija. Novellit on suomentanut Markus Harju, jolla riittikin kokoelmassa töitä, vaikka novelleja on vain viisi. Campbellin tiivis kieli ei nimittäin ole mitenkään helppoa suomennettavaa.
Miten valita viisi novellia pitkän uran tehneen mestarin laajasta tuotannosta? Hautala kertoo esipuheessaan tehneen muutaman rajaavan linjanvedon ja sen jälkeen menneensä fiilispohjalta: mikä on jäänyt mieleen? Mukaan haluttiin vain Campbellin psykologista kauhua, eli Lovecraft-jutut on jätetty pois. Kokoelmaan haluttiin ajallista hajautusta ja erilaisia kertojanääniä.
Ramsey Campbellin tarinoissa ei veri roisku eivätkä hirviöt riehu. Sellaista vieroksuvan on turvallista tarttua Vanhoihin sarviin. Kauhu on psykologista, mutta myös fyysistä ja lihallista. Campbellin kauhu rakentuu mielen syövereissä, mutta tuntuu kyllä luissa ja ytimissä.
Kokoelman avaava ”Aukko” on lyhyt, tunnelmaltaan kovin synkkä kertomus kirjailijasta, jonka identiteetin odottamaton vieras ja tämän musta magia nyrjäyttävät täysin sijoiltaan. ”Chucky saapuu Liverpooliin” on Campbellin kommentaari kauhugenreen liittyvistä moraalipaniikeista: tabloidit syyttivät brittejä järkyttäneestä lasten tekemästä murhasta Child's Play 3 -elokuvaa. Novellissa elokuva herättää tunteita niin lapsissa kuin aikuisissa, mutta elokuvaa vaarallisempaa on vanhempien moraalipaniikki.
World Fantasy Award -palkinnon voittanut ”Savupiippu” on jouluinen tarina, jossa kuvataan hienosti lapsuustraumoja. Joulupukki on karmiva hahmo! ”Lysti ei lopu milloinkaan” kuvaa vanhan miehen vierailua sukulaisten luona. Kauhu rakentuu siitä, miten maailma on muuttunut: merenrantakaupungin huvitukset eivät ole sitä, mitä ne ennen olivat. Vanhan miehen vieraantuneisuus on karmivaa. Niminovelli ”Vanhat sarvet” kuvaa pakanallista kauhua ja on hyvin sankkaa, vaikeaselkoista yliluonnollista pelkoa.
Kaikkiaan tämä on siis oikein hieno kattaus novelleja kauhun mestarilta. Jos jostain haluaisi kritisoida, niin onhan viisi novellia aika pieni siivu laajasta valikoimasta. Vain viiden novellin kokoelmaan päätymisen ymmärtää kyllä tietäen projektin aikataulun ja Haamu-kustannuksen koon ja pienen kustantamon mahdollisuuden ottaa taloudellisia riskejä. Hyvä tämä näinkin on. Toivottavasti tämä teos on myös kaupallisesti sen verran menestynyt, että Haamu voi jatkaa mielenkiintoisen käännöskauhun tekemistä kotimaisten teosten rinnalla. Ehkäpä Campbellilta voisi joskus saada jonkun romaaninkin suomeksi?