Amari ja yön veljet

Arvostelukappale kustantajalta.

Amari on 13-vuotias nuori, jonka elämää suuri mysteeri on isoveljen katoaminen. Poliisit arvelevat Quintonin sekaantuneen rikoksiin, mutta Amari ei usko siihen. Kouluvuoden viimeisenä päivänä Amari saa vihdoin tietää totuuden: Quinton on kadonnut ollessaan salaperäisen Yliluonnollisten asiain viraston agenttina vaarallisten tehtävien parissa. Quinton on järjestänyt asiat niin, että Amarikin saa kutsun Viraston pääsykokeisiin.

Amari on ollut vaikeuksissa tavallisessa koulussaan, koska hän on päässyt köyhänä mustana tyttönä stipendin avulla huomattavasti perheensä elintasoa hienompaan kouluun. Sama meno jatkuu Virastossa: monet nuoret tuntuvat olevan pääsykokeissa perhetaustansa vuoksi ja Amaria lähinnä halveksutaan. Asiaa ei helpota se, että Amari paljastuu synnynnäiseksi huipputason lahjakkuudeksi – ja hänen yliluonnolliset kykynsä laittomiksi.

Amari on kuitenkin tavattoman periksiantamaton nuori nainen, etenkin nyt kun hänellä on elämänsä tilaisuus saada selville, mitä hänen veljelleen on tapahtunut. Eikä hänen tarvitse olla ihan yksin: hän onnistuu saamaan Virastosta itselleen sekä hyvän ystävän että yllättävän ystävän.

Amari ja yön veljet on siis pohjimmiltaan tarina sorretusta lapsesta, joka pääsee taikakouluun ja paljastuu todella tärkeäksi ja merkittäväksi henkilöksi. Kuulostaako tutulta? Ihan varmasti kuulostaa, mutta ei tämä silti mikään Harry Potter -kopio ole. Alstonin Virasto on ensinnäkin reippaasti kieli poskessa kehitelty laitos, sekopäinen sekoitus Tylypahkaa ja Men in Black -leffoja. Alston vie myös syrjinnän teemat pidemmälle. Harry Potterkin joutui nousemaan ankeista oloista perintövelhoja vastaan, mutta Alston nakkaa mukaan vielä kunnon annoksen rasismia. Tämä on lähempänä sitä, jos Harry Pottereiden pääosassa olisi ollut Hermione.

Takakansi kehuu Amari ja yön veljet -kirjan olevan Amazonin paras kirja 9–12-vuotiaille vuonna 2021. En ihmettele: sen verran mainion vastaanoton se meilläkin kohderyhmään kuuluvassa 12-vuotiaassa sai. Meillä jäätiin siis kuumeisesti odottelemaan jatkoa sarjalle. Minäkin viihdyin. Vaikka huumori onkin vähän lapsellista ja kirja nojaa vahvasti varttuneelle lukijalle läpeensä tuttuihin trooppeihin, tarinassa on sen verran vetoa, että lukukokemus jäi aikuisellekin plussan puolelle ja jään mielenkiinnolla odottamaan, miten sarja jatkuu.