Bechi

Toimittajana, esseistinä ja yhteiskunnallisena keskustelijana tunnetuksi tullut Koko Hubara debytoi nyt myös romaanikirjailijana. Bechi kertoo äidistä ja tyttärestä. Äiti Shoshana on taustaltaan jemeninjuutalainen Israelista, mutta on muuttanut Suomeen nuorena tavattuaan suomalaisen miehen kibbutsilla ja on nykyään tunnettu kirjailija. Tytär Bechi on juuri tullut raskaaksi.

Kirja kertoo näiden kahden naisen myrskyisestä suhteesta. Siinä ei oikeastaan pintapuolisesti tapahdu juuri mitään: tytär tapaa äitinsä kahvilassa – ja melkoinen tapaaminen se onkin! – ja sen jälkeen ystävänsä pizzeriassa. Näiden kahden tapaamisen ja keskustelun lomassa kerrotaan Shoshanan tarinaa, miten hän irtautui aikoinaan omasta äidistään, muutti Suomeen ja millaista elämä Suomessa on ollut, kuinka Shoshana on löytänyt itsensä ja toteuttanut lopulta unelmiaan. Lopun epilogi sitoo tarinaan vielä Shoshanan äidin Rivkan näkökulman.

Bechin raskaus nostaa pintaan äidin ja tyttären välisen suhteen jännitteitä. Suhde on ollut aina eri tavoin vaikea, siinä on monenlaista painolastia ja muistoja taakkana. Bechi haluaisi kuulla Shoshanan muistoja, mutta kieltäytyy kategorisesti lukemasta tämän esikoiskirjaa, jossa niitä kerrottaisiin, eikä Shoshana puolestaan halua muistella menneitä Bechille. Bechi kokee äitinsä vihanneen häntä ja halunneen elämältä muuta, ja näin voi ollakin, mutta samalla Shoshana on rakastanut Bechiä yli kaiken, vaikka tytär ei sitä näe tai halua nähdä. Äidillä on myös ollut omat vaikeutensa mielenterveytensä kanssa, paremmat ja huonommat jaksonsa.

Bechi on vauhdikas ja värikäs kirja. Koko Hubara kirjoittaa hienosti, äidin ja tyttären suhde piirtyy kirjasta hyvin. Kahvilatapaaminen varsinkin on huikea kaikessa siinä, mitä sanotaan ja ei sanota. Bechi on hauska, riipivä ja vahvan jännitteinen kuvaus sukupolvien kuiluista ja identiteetistä, jossa äitiys toimii vahvana katalyyttinä.