Bodhipuun juurella

Kaksi ja puoli tuhatta vuotta sitten Gautama Buddha saavutti valaistumisen bodhipuun alla. Hänen seuraajistaan muodostui sangha, maailman vanhin uskonnollinen veljeskunta, jonka munkit ja nunnat yhä toimivat vuosituhantisten sääntöjen mukaan.
Buddhalaisuuden käsitykset maailmankaikkeudesta, yksinkertaisesta elämästä, luonnon ja ihmisen harmoniasta ja toisten elävien olentojen kunnioittamisesta ovat saaneet kaikupohjaa myös lännessä. Mietiskelevä elämänasenne on vedonnut pehmeämpiä arvoja etsiviin.

Bodhipuun juurella liittyy Helsingin yliopiston buddhalaisuuden tutkimusprojektiin. Kirjassa annetaan perustiedot buddhalaisuuden opista, historiasta ja luostarielämästä. Luostareissa eläneet suomalaiset naiset ja miehet kuvaavat omia kokemuksiaan mietiskelystä ja maailmasta vetäytymisestä; kahdella kirjoittajista on buddhalainen vihkimys. Teoksen loppuun on suomennettu muinaisesta palin kielestä luostarisääntöjen kokoelma, patimokkha.

René Gothóni, teologian tohtori, uskontotieteen professori, tutki 1974-75 Sri Lankassa theravada-munkkien elämäntapaa ja julkaisi siitä sittemmin väitöskirjansa.

Mikael Tenzin Dönden vihittiin 1982 Bangkokissa noviisimunkiksi eli šrāmaneraksi. Hän on perehtynyt eri koulukuntien luostarielämään monissa maissa.

Helena Karma Rinchen, kokelasnunna, osallistui 1980-83 tiibetiläisen perinteen mukaiseen erakkomietiskelyyn. Hän on ensimmäinen suomalainen nainen, joka on pukeutunut buddhalaisen nunnan kaapuun.

Kim Remitz, fil. yo, on tutustunut thaimaalaisen mietiskelyluostarin elämään maallikkovierailijana.

Marja-Leena Teivonen, fil. maisteri, on opiskellut buddhalaista filosofiaa bangkokilaisessa luostarissa ja julkaissut kolme kirjaa itämaisista uskonnoista.