Hämmästys

Richard Powers on pitkän linjan kirjailija, jonka ensimmäinen romaani Three Farmers on Their Way to a Dance ilmestyi jo vuonna 1985. Palkintoraatien suosiosta nauttinut Powers tuli suomalaisille tutuksi, kun vuonna 2003 ilmestynyt The Time of Our Singing ilmestyi suomeksi nimellä Laulut joita lauloimme vuonna 2008. Gummerus julkaisi heti perään Muistin kaiun vuonna 2009 ja Suopeuden vuonna 2011. Vuoden 2014 Orfeo jäi jostain syystä suomentamatta.

Olisiko Powersin suomentaminen päättynyt siihen, ellei vuonna 2018 ilmestynyt The Overstory olisi voittanut vuonna 2019 Pulitzerin kirjallisuuspalkintoa? Kirja ilmestyi vuonna 2021 suomeksi nimellä Ikipuut ja palautti Powersin taas kirjalliselle kartalle Suomessakin, sen verran reipas menestys se meilläkin oli. Powersin kirjoissa luodataan usein tieteen ja teknologian vaikutuksia. Myös luonto on tavallisesti vahvasti mukana. Ikipuut oli puineen tietysti todellinen luonnon ylistyslaulu, mutta esimerkiksi Muistin kaiku -romaanissa kurkien kevätmuutto on huomattavassa osassa.

Näitä samoja teemoja käsittelee myös Powersin tuorein teos, Hämmästys, jonka on suomentanut Antero Tiittula. Hämmästyksen pääosassa ovat isä ja poika. Theo Byrne on leskeksi jäänyt astrobiologi, joka työkseen etsii elämän edellytyksiä avaruudesta. Hänen 9-vuotias poikansa Robin on värikäs lapsi, jolla on autismin kirjon, pakko-oireisen häiriön ja ADHD:n oireita. Isä ei kuitenkaan välitä diagnooseista.

En koskaan uskonut niihin diagnooseihin, joita lääkärit pojalleni antoivat. Jos sairaudella on kolme eri nimeä yhtä monen vuosikymmenen aikana, jos vaaditaan kaksi alakategoriaa, jotta voitaisiin ottaa huomioon täysin vastakkaiset oireet, jos sairaus yleistyy yhdessä sukupolvessa lähes olemattomasta maan tavallisimmin diagnosoiduksi lapsuusiän häiriöksi, jos kaksi eri lääkäriä haluaa määrätä kolme eri lääkitystä, jotakin on pielessä.

Ehkä parin viime kuukauden aikana toteutettu neuropalaute oli satuttanut Robinia. Maailma oli niin perustavanlaatuisesti rikki, että enemmän empatiaa merkitsi syvempää kärsimystä. Kysymys ei ollut, miksi Robin oli vajoamassa. Kysymys kuului, miksi me muut olimme niin järjettömän toiveikkaita.

Hämmästys

Hämmästyksen

Hämmästyksessä

Daniel Keyesin

Kukkia Algernonille

Hämmästys