Kamikazekontakti

Oulun seudulta kotoisin oleva Pauli Pietilä (s. 1993) on esikoisteoksensa julkaissut runoilija, jolla on kokemusta open mic -esiintymisestä ja suomiräpistä Pale Varjele -taiteilijanimellä. Nyt tekstejä on saatettu kirjoihin ja kansiin, kun Kulttuurivihkot on julkaissut Pietilän kokoelman Kamikazekontakti.    Runot pyörivät jotenkin varsin arkisissa puitteissa. Korkealla ei lennetä, vaan kuvasto on kaupungin kaduilta ja kotoa, mutta myös vahvasti pään sisältä ja omista fiiliksistä. Runot vaihtelevat vähän lyhyemmistä välähdyksistä sellaisiin sivun-parin mittaisiin vyörytyksiin, jotka pärskyvät innokkaasti sivuilta. Otsikoita runoilla ei ole, ja niiden rajatkin ovat välillä vähän epämääräisiä. Lavarunoilijatausta näkyy tekstissä rytminä ja toistona; nämä runot on helppo ajatella lausuttaviksi.    taskutan hiekkaa rannalla  kuljen kotiini kaukaa  tuttuun, tuttuun  sumuun ja se solisee    Runoissa on lopulta hyväntuulista toiveikkuutta, joka tuntuu sopivan Youtubesta löytyvillä runovideoilla leppoisasti tekstejään lausuvalle Pietilälle. Ehkä hän on itse vähän se ”lempeä ääni radiossa joka kuuntelis ja kertois et / kyl menee / kyl menee”.    Ei siis hullumpi kokoelma tämä Kamikazekontakti. Ei nyt myöskään aivan sellainen mestariteos, joka jäisi pitkäksi aikaa mieleen asumaan, mutta näillä runoilla oli ehdottomasti hetkensä ja kokoelmassa on useita hyviä oivalluksia. Tästä on hyvä jatkaa.    päivät tehtiin meitä varten  kulmista haljenneille  anna auringon hioa säröt  pehmeiksi peukalolle  ja jos ei aurinkoa ole, usko  parhaansa sekin tekee, siellä se jo häämöttää