Lantun henki : Lasse Nordlund ja omavaraistuva elämä

Lasse Nordlund oli minulle outo nimi, vaan eipä ole enää. Suomessa ei liene kovin monta täysin omavaraista ihmistä, mutta Valtimolla asuva Nordlund on yksi heistä. Omintakeinen, omapäinen, omien sanojensakin mukaan jopa hankala mies on onnistunut luomaan omavaraisen elämäntavan. Siinä sivussa hän on saanut selville vastauksen kysymykseen siitä, kuinka paljon ihminen tarvitsee maata – noin viisi aaria viljelykelpoista.    Lantun henki on henkilökuva Nordlundista. Sen on kirjoittanut filosofi, runoilija ja tietokirjailija Antti Salminen. Salminen on tosin häivyttänyt itsensä kirjasta, kertojanääni on Nordlundin. ”Ensimmäisen persoonan ideolektinen kerronta vailla kolmannen persoonan kehystyksiä on valittu edustuksettoman itsellisyyden ja omasta puolesta puhumisen kuvaksi”, kuten Salminen esipuheessaan kuvaa. ”Suurmieselämäkertoja ja niiden jälkiviisaita tarinallistuksia on kylliksi. Nämä ovat lastuja näköään merkittävämmästä pieneläjyydestä.”    Kirjan rakenne on sirpalemainen, eikä noudata mitään tiettyä aikajanaa tai muodosta yhtenäistä tarinaa. Sivuille on koottu pieniä katkelmia, milloin mistäkin aiheesta, ja niistä piirtyy teoksen mittaan kuitenkin ihan hyvä kuva itsenäisestä ja omavaraisesta ajattelijasta ja monenlaisista vaiheista matkan varrelta.  Oli Nordlundin ajatuksista ja elämäntavan jyrkkyydestä sitten mitä mieltä tahansa, mielenkiintoisia mietteitä hänellä on esimerkiksi erilaisten elämäntapojen energiataseita kohtaan.    Kirja on kaunis. Poesia on todella panostanut tähän ja toivon, että panostus nähdään ja kirja löytyy ensi vuonna Kauneimmat kirjat -listalta. Kirjan ulkoasusta vastaa Anna-Mari Tenhunen. Ainoa harmi on, että kirjaston kirja on tietysti päällystetty, jolloin kansien materiaalia ei pääse tuntemaan sormenpäissään.    Kansien sisälläkin on kaunista nähtävää, kirjassa on runsaasti palkitun kuvajournalistin Touko Hujasen valokuvia. Niitä ei selitellä yhtään, kirjassa ei ole lainkaan kuvatekstejä. Asettelu on vaihtelevaa, mukana on paljon pienempiä kuvia ja toisaalta koko aukeaman kokoisiksi levittäytyviä kuvia, jotka näin suurikokoisessa kirjassa ovat kaunista katseltavaa.    Lantun henki on fyysisesti vuoden mieleenpainuvimpia kirjoja. Sisältökin jättää ajattelemisen aihetta.