Lapsuuden kehityksellinen trauma

Mikä aiheuttaa ihmisissä arvottomuuden, häpeän ja syyllisyyden tunteita? Usein taustalla on lapsuuden kehityksellinen trauma, ainakin psykoanalyyttisen psykoterapeutin Juha Klaavun mukaan. Lapsuuden kehityksellinen trauma (englanniksi relational trauma) on varhaisessa lapsuusvaiheessa koettu trauma, jonka seurauksena ihmiselle muodostuu epäaito minuus ja syvä alitajuinen arvottomuuden, häpeän ja syyllisyyden tunne. Nämä tunteet vaikuttavat, vaikka niistä ei olisi täysin tietoinen.    Lapsuuden kehityksellinen trauma on tiivis ja ytimekäs esitys näistä traumoista. Kirjassa on paljon esimerkkejä Klaavun asiakkaiden kokemuksista. Maallikoille suunnattu kirja pyrkii selittämään asiat yksinkertaisesti, tarkoituksena on avata suurelle yleisölle sitä, mistä kehityksellisissä traumoissa on kyse ja miten se vaikuttaa ihmisten elämässä. Klaavu kuvaa myös hoitoprosessin etenemistä.    Tällaiset kehitykselliset traumat ovat varsin yleisiä. Kuten Klaavu esittää, ihmiset voidaan jakaa mielenterveytensä osalta kolmeen ryhmään: psykoottisiin, rajatilaisiin ja neuroottisiin. Psykoottisilla on vakavia ongelmia, rajatilaiset ovat vähän vähemmän epävakaita ja valtaosa ihmisistä asettuu sitten neuroottisten ryhmään. Näiden erojen tunnistaminen on olennaista, koska Klaavun mukaan terveydenhuollossa ja laajemmin yhteiskunnassa ei täysin ymmärretä rajatilaisia ihmisiä ja osata kohdata heitä oikein.    Psykoanalyysiin suhtaudutaan toisinaan kriittisesti ja vaikka sitä toimivana ja tehokkaana terapiamuotona pitäisikin, on pakko tunnustaa, että ihan kaikkien ratkaisu se ei voi olla. Tässäkin teoksessa Klaavu kuvailee monien asiakkaidensa monivuotisia terapiaprosesseja. Kenellä on varaa maksaa monivuotisesta terapiasta? Epäilemättä monet voisivat hyötyä kehityksellisiä traumojaan käsittelevästä terapiasta, mutta harvalla siihen on tilaisuutta.    Lapsuuden kehityksellinen trauma voi silti olla antoisa teos. Klaavun mukaan ongelmat on kohdattava nimenomaan terapiassa, eikä esimerkiksi parisuhde voi olla terapiasuhde, vaikka hyvä ihmissuhde voikin olla korjaava kokemus. Vaikka tämä kirja ei niin ollen varsinaisia ratkaisuja annakaan, jo ongelmien tunnistaminen auttaa. Voi siis olla, että tämän kirjan lukemalla saat nimen ja selityksen sinua vaivanneelle asialle, jolloin asian kanssa voi päästä eteenpäin ilman terapiaakin. Klaavulle tärkeä Jorma Tähkän minätilateoria on lisäksi oikein mainio työkalu ihmisten ymmärtämiseen.    Mikäli siis aihe on vieras, kannattaa tutustua. Teos on erittäin napakan mittainen ja helppolukuinen, vaikka aivan täysin ilman psykoanalyyttista jargonia ei selvitäkään. En ihmettele, että Lapsuuden kehityksellinen trauma on ollut melkoinen menestys, josta on otettu nopeasti jo viisi painosta.