Paha kurki

Nyt ei ole Kummelista kyse, vaan vallan toisesta suomalaisen kulttuurin kulmakivestä: Paha kurki ponnistaa Kantelettaresta, jossa esiintyvästä ”Avullinen kurki”-runosta tämä lastenkirja on uusi tulkinta. Kirjan kertoja saa mustalta kalliolta kiusakseen pahan kurjen, joka hyppää tämän päähän ja tulee mukana kotiin. Siellä kurki saadaan nakatuksi saunan katolle. Kurki polttaa saunan kurkihirteen puumerkkinsä, valtaa saunan itselleen ja alkaa anastamaan talon arvotavaroita.    Melkoinen takaisku! Kylänväki yrittää etsiä kadonneita aarteitaan, mutta vailla menestystä. Onneksi löytyy avulias kurki: kun sille tehdään pesä ja kestitään kurkea kunnolla, se munii munansa ja niistä kuoriutuvat poikaset pystyvät laulamaan mustan kallion halki ja pelastamaan tilanteen.    Olipahan melkoisen omalaatuinen ja odottamaton tarina. Elina Kuorelahti on kirjoitellut tarinan muotoon, joka on jossain runon ja proosan välimaastossa: ei riimiteltyä, mutta ei ihan suorasanaista proosaakaan. Tyyli muistuttaa hieman selkokieltä, mutta sanasto on kansanperinnetaustan mukaisesti vähän kiehkuraisempaa. Onpahan kerrassaan kummallinen kirja. Kuvitus on Nunnu Halmetojan käsialaa ja voimakkaat, värikkäät kuvat istuvat omituisen tarinan tunnelmaan erinomaisesti. Kaikenlaista sitä tehdäänkin, ja hyvä niin.