Taivas avoin sinussa: valitut runot 1984-2001

Bo Carpelan (1926–2011) oli maineikas ja moneen kertaan palkittu suomenruotsalainen kirjailija. Omalle lukulistalleni Carpelan päätyi Tanssiva karhu -palkinnon myötä: kokoelma I det sedda voitti palkinnon vuonna 1996. Kokoelmaa ei ole suomennettu sellaisenaan, mutta tästä valikoimasta se löytyy ainakin osittain.

Vaan on tässä muutakin, runoutta 17 vuoden ajalta. Kokoelman avaa Marginalia till grekisk och romersk diktning vuodelta 1984, eli reunamerkintöjä kreikkalaiseen ja roomalaiseen runouteen. Tuomas Anhavan suomentama kokoelma on täynnä hyvin tiivistä, aforistista ilmaisua. Jos tuntisi alkuteoksia, osaisi ehkä yhdistää Carpelanin ajatuksia niihin, mutta toimii tämä näinkin.

“Käyn sisään mykkään pimeään”,
kirjoitti runoilija.
No such luck, miettivät kollegat.

Vuodet, kuin lehdet

År som löv

Taivaan maalari

Måla himlen

Kaarina Helakisan

Nähdyssä

I det sedda

Suru unilla vihmottu
metsä poissa kaukana
peltojen aava pimeä
käyttämättömät arvoitukset
ja tienvieressä
kataja, sen taivaansininen väri

Namnet på tavlan Klee målade

Kleen taulun nimi

Jaakko Anhavan

Paul Kleen

Pentti Saaritsan

Silmänräpäyksen tuhat vuodenaikaa

Ögonblickets tusen årstider

Pullopostissa
asumattomalta saarelta
nuhruinen lappu
jossa kysytään synonyymejä
sanalle “yksin”