Vitsaa säästämättä

Vitsaa säästämättä on kokoelma sarjakuvia ja pilapiirroksia. Albumi on täynnä kaikenlaista poukkoilua aiheesta toiseen, mukana on niin yhden sivun satunnaisia piirroksia kuin hieman pidempiä kokonaisuuksiakin. Lopputulos on ilahduttavalla tavalla hajanainen ja tarjoaa jatkuvasti yllätyksiä. Jälki on vaihtelevaa ja epätasaista, mutta toisaalta välillä on yllättävää sekin, mikä juttu toimii ja mikä ei.

Johanssonin piirrosjälki on enimmäkseen yksinkertaista, selkeää ja värikästä. Kuvissa on tiettyä suloisuutta, jota Johansson törmäyttää huoletta groteskiuden kanssa. Aihepiiri on laveasti feministinen. Sarjakuvissa vinoillaan armotta patriarkaatille, normeille ja kapitalismille. Pidemmissä jutuissa on muun muassa kriittinen analyysi Leijonakuninkaasta diktatuuripropagandana, perinpohjainen selvitys siitä, miksi pronssibikini on typerä asuste ja villiä visiointia hautausalan mahdollisuuksista Bilehautajaiset oy:n kuvaston muodossa.

Ruotsalainen sarjakuvataiteilija Nanna Johansson oli uusi tuttavuus, mutta eipä Johanssonia ole suomeksi aikaisemmin saatukaan. Onnistuin kaivelemaan internetistä tiedon, jonka mukaan Vitsaa säästämättä olisi Johanssonin kuudes sarjakuva-albumi. Bibliografia Johanssonin Wikipedia-sivulla on pidempi, eli se sisältänee sitten muutakin kuin sarjakuvaa.

Liv Strömquist tulee tietysti hakematta mieleen. Molemmat edustavat feminististä ja satiirista sarjakuvaa, mutta tyylilajeissa on eroa. Strömquist on vakavampi ja akateemisempi, Johansson räiskii sinne tänne kepeämmin. Pohjavire on kuitenkin vakaasti feministinen, mutta Johansson ei saarnaa, kunhan viihdyttää, yllättää, herättää ajatuksia ja naurattaa. Kaikkea ei tarvitse ottaa niin vakavasti – edes niitä aikuisten maailman isoja ja oikeita asioita.

Toivon mukaan Sammakko suomentaa Johanssonin albumeita enemmänkin, kyllä näitä mielellään lukisi. Nanna Johansson löytyy tietysti Instagramista, eli sieltä ainakin löytyy lisää sekoilua.