Pinnan alla

Henriikka Tavin laatima Pinnan alla (epälibretto) saapui osana Poesiavihkojen tilausta. Kiinnostavaa niin, tuskin olisin tähän muuten tarttunut. Kannen partituuri ohjaa ajatukset musiikin suuntaan, niin nimen tarkennuskin, olkoonkin etuliitteellä epä-. Esittävästä taiteesta onkin kyse: Pinnan alla on teksti säveltäjä Tiina Myllärisen samannimiseen paikkasidonnaiseen äänitaideteokseen.    Teoksen aiheena on ekokriisi, norpat ja mielen defenssit, projisoinnit ja representoinnit ja ties mikä – osana työssä on ollut psykoanalyytikkokin. Teoksesta on rakentunut jonkinlainen norppalabyrintti, tilassa koettava teos. Sitä lukija pääsee nyt tämän epälibreton kautta ihmettelemään.    Tilassa koettava teos ei tietenkään paperilta täysin aukene. Tavi on onneksi pyrkinyt auttamaan asiaa: tässä teoksessa on kuvattu tilan kartta ja tekstit on numeroitu siten, että lukijan on mahdollista ikäänkuin liikkua tilassa ja kohdata tekstejä samalla tapaa kuin niitä tilassa liikkuessaan kohtaisi.    Mukana on monenlaista ainetta, tietokirjallisuudesta norpankieliseen runouteen, kansanperinnettä ja faktatietoa. Norppuuteen tulee monenlaista näkökulmaa ja jos ei ole vallan aiheen asiantuntija, voi jopa oppia jotain uutta. Tiedon lisäksi tarjolla on runsaasti tunnetta, monenlaisia vaikutelmia.    Lähinnä tästä jää sellainen ajatus, että olisipa mukava nähdä taideteos. Tällaisenaan, itse teosta näkemättä, kokemus tuntuu jäävän vähän vaillinaiseksi, vaikka Pinnan alla ajatuksia herättävää materiaalia sisältääkin.